Kategoria: Deep thoughts

Horisontista löytyy aurinko, jos toinenkin

Horisontista löytyy aurinko, jos toinenkin

Aamulla aamuinen aurinko, illalla väsynyt aurinko

Senkin tarvitsee aina levätä

Ja loistaa välillä eri paikassa

.

Ei kukaan loista aina

Jokainen tarvitsee lepoa ja unta

Se ei ole vain joillekin, jotka sen ansaitsevat tekemällä paljon töitä

Uni on edellytys elämälle

Kenties herätämme sinut tähän maailmaan

Vaalitaan elämää, pallolla elävää elämää

Niin kauan kuin vielä voimme

Ei potkita palloa ja ei sallita kaikkea

.

Epäoikeudenmukaisuus on joskus vielä historiaa

Elämän ei aina kuulukkaan olla sinfoniaa

Mutta ei kyllä myöskään pelkkää parodiaa

Olisipa ihanaa, jos kaikki olisivat aitoja

Ja rakkaus voittaisi aina.

Olet minulle tärkeä

Kuuntelen pianon sointuja

Pääni lyö tyhjää

Sisältäni kumpuaa voima

Nyt on aamutuima

Haluaisin jo nähdä naurusuita

.

Olet minulle tärkeä

Onneksi sanoin sen eilen

Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä

.

Herätä minut, kun päivä alkaa

Toisaalta, se alkoi jo ja olen siitä kiitollinen

.

Mitä väliä sillä on, jos joskus on sotkuista

Life is messy anyway

Ja se tekee siitä toisaalta myös todella arvokasta

Koska silloin kun hetkeksi selkenee, voi nähdä jotain kaunista, kuulla jotain kaunista

Kenties olla jotain kaunista

Mä en luovu tästä saundista

Mistään hinnasta

Elämä tanssittaa minua

Rastista löytyy aarre

Missä onkaan elämäni seuraava kaarre?

…Onnellinen jo nyt

Joskus mun elämä vaatis taikaa

Ei se elämä itsessään, mutta se, että oisin tyytyväinen siihen mitä on, enkä aina ajattelemassa sitä, mitä ei vielä ole

Mun ajatukset jotain muuta aina kaipaa

Vaik voisin olla onnellinen jo nyt

Mikään elämässä ei tunnu liikkuvan eteenpäin

Mutta samalla kaikki liikkuu ja muuttuu

Silti jotain aina puuttuu

Tiedän mitä se on. Liikunnan lisääminen, parempi syöminen, terveydentila ja se, että kukaan ei odota kotona pitkän päivän jälkeen. Haluaisin rakkautta. Kömpiä jonkun viereen ja kuunnella hyvää musiikkia. Musisoida yhdessä. Löytää yhteinen koti sit jossain vaiheessa, jonka voi laittaa mun ja kumppanini näköiseksi, kenties värikkääksi. Haluaisin mennä naimisiin, kun sen aika on.

Haluaisin vaikka mitä, mutta tärkeintä olisi olla siinä hetkessä missä elämässään on, uskoa huomiseen ja siihen, että asiat tapahtuu kyllä vielä, omalla painollaan. Parisuhde, se oikea rakkaus.

-Ajatusperhonen

Suru

Juon kahvia liikaa

Koska se on usein ainoa, mikä mut pelastaa

Elä hetkessä, mutta mitä jos se hetki on jotain, missä ei pysty hengittämään

En tiedä olenko masentunut vai ”vaan” surullinen

Tuntuu, että suruni pysyy yllä, kun nään sinua

Kun kohtaan sen, etten saa sinuun yhteyttä

Olen sinulle rakas, mutta samalla tunnen, etten saa sinuun yhteyttä

Onko se ikinä edes mahdollista?

Eiköhän, en ole käsitellyt niitä asioita yksin vielä tarpeeksi enkä yhdessä

Tuntuu, että yhteytemme on pelkkää pintaa, pinnallista teeskentelyä osaltani

Ärhentelen usein, tai sitten piilotan aidot reaktioni

Ahdistaa, kun mulla ei oo sua, vaikka mulla onkin sut

Kaikki on niin suurta elämäni hämähäkinseittiä,

josta en saa otetta.

Mä lähen menee, niinku ilmapallo narus

Maailma on liian karu

Mä lähen menee niinku ilmapallo narus

Mul on fokus, oispa

Mä lähinnä vaan kellun niinku lotus

Kellun, kellun ja kellun

Hocus pocus, mä elämäni sekunnissa muutan

Oispa niin, mä mielessäni huudan

Lennän luudal

Kohti parempii aikoi

Ilman pelkoo ja huolii

Tää vaatis jo taikoi

Pitäs kirjottaa enemmän, koska tää on kivaa

Rakennan viel joskus omaa pihaa

Jotain söpöö ja pientä

Tai isoo parveketta, jossa on kukkii ja minipuutarha

Koska en haluu ajaa autoo, ainaki täl hetkel tuntuu tosi kaukaselta,

että voisin niin tehä

Se on ainaki tän hetken ajattelun erä

En lähe kehään

(Eli et ois omakotitalo tai rivari, ajatuksena kiva, mut ei todellisuudessa, jos tarviis siis auton sinne sijaintiin, missä se talo olis)

<3: Ajatusperhonen

Syitä olla olemassa?

Syitä olla olemassa?

Sillä aina niitä ei muista.

Paljonkin.

Perhe, ystävät, kaverit, sukulaiset, tutut. Musiikki. Uiminen. Maalaaminen. Piirtäminen. Valokuvaus. Soittaminen. Festarit. Bändit. Uudet biisi- tai albumilöydöt. Hyvä ja loistava ruoka. Kokkailu. Leipominen. Pienet ilot ja pienet söpöt asiat. Pienet tärkeät ja kauniit hetket. Erilaiset tunteet ja niiden tunteminen, nauru ja itku. Kohtaamiset. Tuntemattomat kaupungilla tai junassa esim. hymy tai pieni keskustelu. Hymy vastaantulijalle. Ystävälliset ihmiset. Se, että näkee jotain, mistä oivaltaa jotain, tai saa paremman fiiliksen tai ideoita vaikkapa taiteeseen. Kirjoittaminen. (Sitä voisi tehdä enemmän). Uusiin ihmisiin tutustuminen. Uudet kokemukset. Elämän ottaminen kiitollisena vastaan. Pienet ja suuret ihmeet. Vauvat ja lapset. Luovuus. Aidot tilanteet ja hetket, joita ei voi aina selittää, jotka tuntuu mukavalta. Mielikuvitus. Luonto. Linnut. Koirat ja kissat ja kaikki eläimet. Luonnonsuojelu. RAKKAUS. OMA ITSE.

Oma voima

Ja kun se toistuvasti viedään pois

Miltä se tuntuu?

”Valitsemaasi numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä”

Kun tilanteet menee niin pitkälle, että mikään ei enää riitä.

Jalkaan sattuu, koska ei oo ollu voimia kahteen vuoteen jumpata sitä, että ei ois tapahtunu tätä kipuoiretta, minkä silloin jo aavistin, että entä jos näin käy.

Itsesyytökset vs lempeys.

Mulla on suru. Mulla on suru enemmän ku yks leivänmuru.

Mul on onneks rakkautta monta kiloo, paljon iloo ja rakkaudelliset ratkaisut elämiseen.

Mulla on muru elämässäni.

Mulla on kipu. Mulla on nippuside, mua on ”otteessa pidetty”, ei enää, mulla on ”oma totuus” joka saa olla, se on just niin.

Mä voin inspiroida muita.

One day, or day one. You decide. Or not. Sometimes life decides for you. And it sucks. It really sucks.

Sometimes.

Some timessss

Time some.

Mitä helvettiä?

Ei mulle sanota miten mä elän.

Tai jos sanotaan, niin miten mä otan sen vastaan?

Kiireen todennäköisyys


”Niil on todennäkösesti kiire, tai ne juoksee maailmanloppua pakoon”

Mistä lopulta tietää, kuka tekee mitäkin mistäkin syystä?

Tätä mä vaan mietin.

On mielenkiintoista ja kuormittavaa tarkkailla ympäristöä ja ihmisiä niin paljon. Samalla se silti on parasta, mitä mulla on! Mielikuvitusrikkaus. Rakkausrikkaus. Rikasta ja rakasta meininkiä.

-Se kiva ajatteleva perhonen

Onkohan varjossa kylmä syystä?

Onkohan varjossa kylmä syystä?

Ja tästä oikeelle >

Mä oon eläny sun varjossa

Mul ei oo enää tilaa kallossa

Ottaa vastaan lisää paineita

Mä oon ihan alhossa

Ja en nää itteeni arvossa.

.

Mä teen tilaa sille mikä on tärkeetä

Mun pitäs kuunnella eniten itteeni

Se on tärkeintä oikeesti

Jos mä en pidä itestäni huolta

Kukaan muukaan ei voi pitää mun puolta

Ja tällä tarkotan niit ihmisii ketkä rakastaa mua

Mut eniten sua.

.

Mul on kriisi, mut mul ei oo kriisiä, että tästä ei tulis biisiä

Mua ärsyttää, ku oon elävä olento

Mut mua ei oo kohdeltu niin

Ota musta kii

.

Miksi suljette mun suun? Miks suljette mut? Miks suljette mut häkkiin? En jaksa enää selitellä, en jaksa enää eritellä. Asioita mitä mun päässä pyörii, että pääsisit taas hyörii.

”Hyöriä: viedä, kiirehtää, puuhailla, touhuta, askaroida, heilua, hommata, liehua, puuhata, toimia”.

Musta saa energiaa, muhun voi tukeutua. Niin kauan kunnes mun ote lipsuu, niin kauan, kunnes mä ite uuvun. Ja niin on tapahtunut niin monta kertaa, että se riittää nyt.

Mul on voimaton olo sanoa toi, koska en tiedä miten mä ikinä eheydyn.

-Ajatteleva perhonen.