Mul ei oo aikaa enää tuhlata
mut ei tää oo tuhlaamista
vaan elämän kokoomista palasista hienoks taideteokseks
jossa kaikki on mahdollista
tää vaatii vaan sikana kärsivällisyyttä
jota mulla on
mut jota en jaksais enää tuntee
haluisin vaan että tilanne ois jo valmis
ja olo ois oma
oma itseni
ja sellanen joka olen
en halua enää potee
joskus luen tän ja ajattelen et toiki piti kokee
et pääsin kohti sitä elämää
jossa elän nyt kun luen tätä postausta uusiks
mietin et toiki piti saada elettyy
että jatkossa elämä on kevyempää
eheämpää
rikkaampaa
tunteellisempaa
intohimoisempaa
sitä että oon oma itseni
intohimoinen oman elämäni seikkailija
taiteesta ja musiikista ja luonnosta ammentava kaikkialla kulkeva
lopulta kotiimme löytävä
vapaudentahtoinen yksilö
mut samalla osa maailmaa
jota haluun viel pelastaa
ku luen tätä, oon enemmän valmis pelastamaan tätä maailmaa
jossa elän nyt silleen ettei must tunnu viel omalta itseltäni
mut mulla on mahdollisuus tuntea vielä kaikki tunteet
tunteiden koko kirjon
se on niin ja niin se on
siihen on uskottava
ja aikaa laitettava
että loppuelämä on täynnä sitä mitä haluan sen olevan
terveyttä, rakkautta, vapautta, onnea, TUNTEITA…
itkua, naurua, laulua, musiikkia, vettä, uimista, kauneutta ympärillä, kauneutta pienissä asioissa
unelmien toteutumista, rehellisyyttä
haavojen korjausprosessi rakkaudella, ajalla ja tahdonvoimalla
kiitos, tää onnistuu viel.
