”Laulaisin kakkosääntä kanssasi. Mutta missä sinä olet, kun sinua eniten tarvitsen?” 2019.
Wau. 12.4.2025. Lauloin tänään kakkosääntä sinun kanssasi. Lauloit ihan älyttömän hyvin. Ja pysyit sävelessä vaikka lauleskelin omia säveliä. Oli niin ihanaa! <3 Unelmien täyttymys.
Sit kerroin miltä musta tuntuu, kuuntelit, olit läsnä. <3
<3: Se ajattelevainen perhonen, kuka kaiken kunnioituksen ansaitsee, kuka tajuaa oman arvonsa eikä anna kenenkään kohdella kuin sylkykuppia
Linnut laulaa, mä leikin naulaa
Naula on jalassa
Ylivireystila on laskemassa
En oo massaa…
En oo koskaan ollu, eikä mun oikeesti tarvitsisi todistella kellekään mitään
Laitan kaiken itää ja lähen vetää, mut en ikinä sun luota
Pidä mun puolta, jos en oo paikalla
Soitan sillon haicalla
En oo haikala, vaikka tekis kyl mieli purra
kaikkee, mikä ei sovi mulle
ja mun auralle……..
Iloni katosi, kahvia juon & latelen menemään
Päässä pyörii huolii, nosta mulle tuolii,
pidä mun puolii.
Testaa liitännät, pidä paikkaa ja mä soitan samalla haiccaa
Rumpalit tekee nii
.
Tiedät sormuksen koon
Mä en vielä mitannu
.
Enkä vaatteitani tikannu
Enkä tikkataulua ostanu, koska en voi ostaa nyt muuta, kun ruokaa, juomaa ja wc- paperia.
.
Mä tykkäsin pienenä raparperista ja tää jatkuiskin, mut se on sitä entistä elämää
Mä näin kapulakielen, haha, sehän sopiki postaukseen hyvin!
Ihmettelenkö enää?
Kyllä.
En koskaan suostu siihen, etten ihmettelisi tätä upeaa maailmaa
22.3.25
”Mä rakastan sua niin paljon,
että silmiini sattuu”
Toi kuulosti mielenkiintoiselta…
Vähänku sä, mä ja me ollaan! Ollaan mielenkiintoisia ;>