”Valitsemaasi numeroon ei juuri nyt saada yhteyttä”
Kun tilanteet menee niin pitkälle, että mikään ei enää riitä.
Jalkaan sattuu, koska ei oo ollu voimia kahteen vuoteen jumpata sitä, että ei ois tapahtunu tätä kipuoiretta, minkä silloin jo aavistin, että entä jos näin käy.
Itsesyytökset vs lempeys.
Mulla on suru. Mulla on suru enemmän ku yks leivänmuru.
Mul on onneks rakkautta monta kiloo, paljon iloo ja rakkaudelliset ratkaisut elämiseen.
Mulla on muru elämässäni.
Mulla on kipu. Mulla on nippuside, mua on ”otteessa pidetty”, ei enää, mulla on ”oma totuus” joka saa olla, se on just niin.
Mä voin inspiroida muita.
One day, or day one. You decide. Or not. Sometimes life decides for you. And it sucks. It really sucks.
”Niil on todennäkösesti kiire, tai ne juoksee maailmanloppua pakoon”
Mistä lopulta tietää, kuka tekee mitäkin mistäkin syystä?
Tätä mä vaan mietin.
On mielenkiintoista ja kuormittavaa tarkkailla ympäristöä ja ihmisiä niin paljon. Samalla se silti on parasta, mitä mulla on! Mielikuvitusrikkaus. Rakkausrikkaus. Rikasta ja rakasta meininkiä.
Mul on kriisi, mut mul ei oo kriisiä, että tästä ei tulis biisiä
Mua ärsyttää, ku oon elävä olento
Mut mua ei oo kohdeltu niin
Ota musta kii
.
Miksi suljette mun suun? Miks suljette mut? Miks suljette mut häkkiin? En jaksa enää selitellä, en jaksa enää eritellä. Asioita mitä mun päässä pyörii, että pääsisit taas hyörii.
Musta saa energiaa, muhun voi tukeutua. Niin kauan kunnes mun ote lipsuu, niin kauan, kunnes mä ite uuvun. Ja niin on tapahtunut niin monta kertaa, että se riittää nyt.
Mul on voimaton olo sanoa toi, koska en tiedä miten mä ikinä eheydyn.
Tuijotetaan puhelimia, koska se on se yhteydenpitokeino nykyään
Mäkin tuijotan
Se on onneks olemassa, koska sen kautta nykyään voi asua näissä betonitaloissa yksin ilman muita
Onko se ihanteellista, ei, mutta onko se nykyaikaa, on
Kyllä se yksinäisyyttä vähentää. Modernit länsimaat tekee näin
Ei oo yhteisöjä
Ei oo tanssia, koruja ja yhteyttä muihin
Niinku jossain muualla
Mut ei me tiedetä siitä oikein mitään
Me ollaan niin modernei
Etitään yhteyttä somemaailmasta, tullen vaan surulliseks siitä, että muilla on asiat paremmin tai niillä on hienompi elämä
Vaikka se ei vois olla kauempana todellisuudesta
Älypuhelimet on hyvä keksintö, puhelin ylipäätään on.
Mutta se, että somesta tulis ihmisten hyvinvointia tukeva, eikä se pyöris rahan ja koukuttavuuden ympärillä, olis itellä ainakin sellanen toive universumille ja, no niille rahajäteille.
En tiiä tuleeks sitä koskaan tapahtumaan, mut aina voi toivoo.
Olis hienoo, jos rahajätit ottais vastuun siitä, mitä ne tekee, miten ne tekee ja millon ne tekee. Haha. Toi vaa kuulosti hienolta. Mut joo, että ottais vastuun jättifirmana ja tekis vallallaan muutoksen. Mut saas nähä. Tai sit tulee joku kilpailija vahvalla visiolla ja idealla. Ehkä sellanen jo on, en oo tutkinu.
haluutko täyttää tyhjyyden tunteesi käsittelemättömistä asioista viemällä toisen kotiisi
ja täyttää lasii niin paljon et se kaatuu sun syliin
haluisitko kenties kuunnella omia tunteitasi
antaa virran viedä tunteet mukanaan
aina on kyse jostain tunteesta lopulta, on kyse joko siitä onko tunteet sun
vai jonkun toisen ohjailemia
mä kirjotan vaan omal twistil, en tiiä mitää muuta ku mikä ristiin-
menee
🫂
Mikael Gabriel sano biisissään et jos sanot mitä sattuu se sattuu mitä sanot
mulle on tehty sillee
siks en haluu ite tehä niin
vaikka joskus varmaan teenkin, mut sillon tunnistan mistä on kyse ja kasvan taas lisää
En haluu sanoo mitään mitä en tarkota, mut eihän se kai oo mahollista luvata kellekkään, ei ees itelleen, ollaan ihmisii, mut haluun oppii ja kasvaa ja olla minä ytimestä asti, ja se on sellanen kuka ei satuta toisia sanoilla eikä teoilla. haluun olla kind, mut se miks se ei aina onnistu on etten kato itteeni tarpeeksi lempeästi ja hyvin vaan oon vaativa ja syyttävä itelleni ja siitähän se just tuleekin…
🌳
haluun olla
kaunis niinkuin usvainen kuu
olla tukena niinku juuret puun
sulle
ja mulle ja meille
🌹
Tuntematon kurkistus
🍃
Kohtaaminen on tärkeetä muihin, mut jos ei kohtaa itteensä ja kato itteensä peilistä ja oo itelleen rehellinen
mitä siitä tulee?
siitä tulee surua ja hukassa olemista ja se jos joku on inhottava tunne. Se on kun harhailisi pitkin poikin ilman määränpäätä.
ja määränpää on tärkee, se ei tarkota et sul ois vaa yks määränpää, ainakaa mulle
se tarkottaa et sul on syy nousta aamulla sängystä, avata verhot ja kattoo ittees syvälle ajatuksiin
💎
jos unelmas ei pelota sua, ne ei oo tarpeeks suuria
entä jos mua pelottaa mut sillee kivasti? Motivaation kohde on sillon tulevaisuus
jos ei kohtaa itteensä ja oo itelleen hyvä, niin ei voi kohdata toisia aidosta hyvästä olosta
joka ois kiva juttu mulle ja mun elämälle
🩹
mut viel tohon alkuun
mikä on sun motiivi?
Ku vitsailet jollekin motiivina viedä se kotiisi
kysy iteltäs, ootko varma siitä mitä oot tekemässä
oisko sillon kenties aika kattoo missä sua sattuu tai mihin sua on sattunut
se on helvetin pelottavaa
mut se on välttämätöntä, jos haluut tuntee hyvää oloo
etkä kaivaa itelles elämääsi vaan isompaa koloo
⚙️
Ps. Ajatuksia ihmisten motiiveista. Ja sitten kerrontaa omasta elämästä.
