Perusasiat kuntoon…
Mikään ei lähde lentoon
Päässä on vaativa ääni
Tiedän, mistä se kumpuaa
Ei aina tarvitse tehdä mitään
En uskalla pysähtyä, sillä pelkään, että murrun
Murrun, enkä pääse ylös
Mut oisko se nimenomaan hyvä murtua, että voisi siten eheytyä?
Se tuntuu liian kuormittavalta… Sellaiselta, etten pääsisi koskaan ikinä ylös
Sitä mieleni väittää…
Kuuntelen pianon sointuja
Pääni lyö tyhjää
Sisältäni kumpuaa voima
Nyt on aamutuima
Haluaisin jo nähdä naurusuita
.
Olet minulle tärkeä
Onneksi sanoin sen eilen
Minä suojelen sinua kaikelta, mitä ikinä keksitkään pelätä
.
Herätä minut, kun päivä alkaa
Toisaalta, se alkoi jo ja olen siitä kiitollinen
.
Mitä väliä sillä on, jos joskus on sotkuista
Life is messy anyway
Ja se tekee siitä toisaalta myös todella arvokasta
Koska silloin kun hetkeksi selkenee, voi nähdä jotain kaunista, kuulla jotain kaunista
Kenties olla jotain kaunista
Mä en luovu tästä saundista
Mistään hinnasta
Elämä tanssittaa minua
Rastista löytyy aarre
Missä onkaan elämäni seuraava kaarre?
Kävele päivä mun kengissä
Niin tiiät, että ei paljoo nouse penkistä
Tärkeintä on, että oon pysyny hengissä
Vitun kiusaajat täs maailmassa
Ne on niit jotka kuuluu mieluummin massaan ku on erilaisii
Mä erotun massast
Kerään kyynelii lattialt
Nostan kassast satasii
Ja haluaisin et ne pitäis turpansa kii
Ne sanoo vaa Sì, Sì
Eikä tajua, et maailmas kaikki on arvokkait ihmisii
Eikä ne tajua oikeen muutakaan
Mut jää kattomaan mua puun takaa.
On sellanen avaruus, johon en haluu hukkuu
Haluisin hukkuu sun silmiin, rakkauden avaruuteemme
Move your body! It deserves movement.
I just sit here. I want to do so much more, or less. Maybe I need to do so much less…
Think less, do less…
I always say to my brain, that I want to do so much. Maybe I need to do so much less. Maybe I need to slow down. YES!
I need to do less. I need to just float!
Kellua rakkaudessa.
Kellua vedessä. Pian sekin on mahdollista ulkona! JOOOOOO
Oikealla oleva naakka näyttää itsevarmalta. Nokka kohti uutta ja hyvä ryhti. Haluan olla tuo naakka. Haluan löytää tasapainon. Miten olla muista sopivan kaukana, itsevarmasti omilla jaloilla ryhdikkäästi ollen. Sitä tuo kuva mulle kertoo. Lintujen synergia kiinnostaa. Jokaisella on parvessa oma paikka ja merkitys. Jokainen on arvokas ja tärkeä, vaikka olisi hetken kauempana, on silti osa parvea, yhteisöä. Tietää, että tähän mä kuulun, vaikka olisinkin hetken ottamassa happea ja tilaa vaikka muutaman metrin päässä.
💓: se kiva
Ulkona on sumuu
Yhtäkkiä olit poissa
Sumu oli poissa, katsoin kirkkaasti eteenpäin ja näin valon
MG:n mukaan se oli juna tunnelin päässä
Mut mulle se ei oo juna, ei todellakaan
Mä rakastan mun elämää, en tajua, miten tää kaikki on nyt mahollista
Vai tajuaisinko? Oon manifestoinu tätä jo pitkään, joten vois vaan olla hiton onnellinen ja tyytyväinen, että hei, mä oon tehnyt töitä, että mä oon saanu tän elämän mikä mulla nyt on.
Ei oo tullu helpoimman kautta. Todellakaan. Oon raivannut oman polkuni ja jopa miettiny, että oman polun löytäminen- sanontakin on liian mainstreamii. Oon halunnu oman tien, en oo omantienkulkijakaan (sekin on mainstreamii). Oon pussinsulkija. Hehe.
Oon fiksu ja mulle on puhuttu niinkun en ois,
niinku en lapsesta asti ois muka tajunnu,
jokaikistä ajatusta
mitä oot mulle päin pläsiä muunnellut.
Te ette tiedä musta mitään
”Näät kokemukseni mun katseesta, jos päästän tarpeeks lähelle”
Mut en päästä, paitsi ne, ketkä sen ansaitsee
.
Kun sukka on huonosti
Silloin tuntuu, että koko maailma palaa
Vaikka palaahan se muutenkin
.
Tää on ajatuksenvirtaa
Virtaa, joka maailman palamisen pysäyttää
Mul on mielessä monta asiaa
Mul on tarpeeks rasioita
Mä haluun kehittyy, mut oottakaapa vaa ku joku tulee tielle
Mä meen läpi.
Mä oon teidän ainoa toivo
Voivo
Volvo
Voivo
Tove Jansson
Janssonin kiusaus
Kisaavat kyläläiset
Objektiivinen ajattelu
Ajattelevainen ottelu
Otteleva henkilö
Henkilötietolomake
Lomalainen
Lainen
Lailai
Lalalalalaikka
Paikka!
Koira
Koiralle luu
Taivaalla kuu
Taivastelija
Luistelija
Traumaattinen tapahtuma
Tapahtumaketju
Ketjutupakoitsija
Tupa
Tupalupa
Arvo
Arvo Viikate
Viikate
Bändi
Didi
Diandra
Mä tiedostan tosi hyvin, mitä sä mussa aiheutat
Ja nään elämäni reunat
Vedän leuat, et tekisin must vahvemman
Mä voisin elämästäni ammentaa
Ja puutarhassasi harventaa
Elämäni voisin tallentaa
Ennenkö elämäni on ankeaa
Mä laitan itseni liekehtii
Mä alan kiirehtii, koska
Nyt on kiire
Nyt on kiire
Elää elämääni miten haluan.
Mä en tiedä mitä ”oikea elämä” on. En tiedä, millaista olisi, kun on töissä, tulee työpäivän jälkeen kotiin, katsoo takkatulta, joko virtuaalista tai oikeeta ja rakas koira hyppää syliin.
En tiedä, millaista on, kun rakastelee.
En tiedä, millaista olisi olla seksuaalisesti, turvallisen ihmisen kanssa, sillä mulla ei oo toistaseks ollu siihen mahdollisuutta entisten kokemusten vaikutusten takia.
En tiedä, millaista olisi päästää irti
…Tehden just niitä asioita päivän aikana mitä haluaisi.
Tiedän, millaista olisi harrastaa liikuntaa, mutta en ole tehnyt sitä pitkään aikaan.
Tiedän, millaista on selitellä itselleen omia tuntemuksiaan vastaan.
Tiedän, millaista on kärsimys.
Tiedän, millaista on valtava häpeä siitä, mitä on käynyt läpi ja mitä itselle on tapahtunut, vaikka ne ei oo mun vika, ja ne vois valjastaa voitoksi ja rikkaudeksi. No siinähän se tuli.
En tiedä, millaista olisi rikkoa kunnolla tabuja. Vaikka varmaan pitäs.
Tiedän, millasta on, kun tiettyjä sanoja ei voi käyttää, koska pakkoajatukset väittää silleen.
Tiedän, että oon lahjakas ja se onkin niitä asioita, mikä saa jaksamaan elämässä eteenpäin.
En hyväksy, että tietämättömyyskin on ok. Haluaisin aina olla varma, mitä tapahtuu. Kuka ei toisaalta.
Haluaisin, että voisin nähdä tarinani elämänkokemuksena ja rikkautena. Ammentaa siitä. Rikkoa niitä vitun tabuja.
Haluanko, että mulla on julkisesti itsestäni tietoja netissä?
Vähän riippuu, sellanen on hyvä, jos oma elämä saa siitä konkreettisesti uusia ihmisiä tai uusia mahdollisuuksia. Mut onko mulla tarvetta ennenkö pidän puhujana puheita omasta tarinastani, tulla näkyväksi random- ihmisille instagramissa? Siinäpä vasta kysymys.
Miksi jotkut ei anna kehorauhaa?
🧏🏻♀️
”Oisko kehorauha mitää
Laitan kasvitki itää
Repeen sun edes palasiks
Ku sanot mulle jotai
Jotai iha typerää ni”, 22.12.24
☮️✌🏻
Iso osa musta haluaisi vain olla rauhassa. Mut taas toisaalta haluan olla näkyvä. Mutta olisiko tärkeintä olla ensin itselleen (ja kumppanilleen) näkyvä, ettei menisi turhaa energiaa esim. olemalla paljon instagramissa ja yrittäen jotain, mikä ei todnäk tuota siellä mitään tulosta: Tulla näkyväksi. Voisin tehdä töitä ihan yksityiselämässä, nimenomaan yksityisesti, progress ilman pelkoa, että jotkut randomit näkee jotain, mitä en halua. Sehän siellä taustalla on myös. Ehkä tässä tuli se vastaus, mitä olen etsinyt.
Julkinen ➡️ Yksityinen. Ensin yksityiselämässä voimaantuminen, sitten julkisesti puhujaksi, kun uskoo itseensä, käy terapioissa ja uskoo unelmiinsa ja visioihinsa, sillä osaamista on ja mahdollisuus moneen asiaan elämässä omien taitojen takia. ❤️
<3: mä
🐭