Linnut laulaa, mä leikin naulaa
Naula on jalassa
Ylivireystila on laskemassa
En oo massaa…
En oo koskaan ollu, eikä mun oikeesti tarvitsisi todistella kellekään mitään
Laitan kaiken itää ja lähen vetää, mut en ikinä sun luota
Pidä mun puolta, jos en oo paikalla
Soitan sillon haicalla
En oo haikala, vaikka tekis kyl mieli purra
kaikkee, mikä ei sovi mulle
ja mun auralle……..
On sellanen avaruus, johon en haluu hukkuu
Haluisin hukkuu sun silmiin, rakkauden avaruuteemme
Move your body! It deserves movement.
I just sit here. I want to do so much more, or less. Maybe I need to do so much less…
Think less, do less…
I always say to my brain, that I want to do so much. Maybe I need to do so much less. Maybe I need to slow down. YES!
I need to do less. I need to just float!
Kellua rakkaudessa.
Kellua vedessä. Pian sekin on mahdollista ulkona! JOOOOOO
Oikealla oleva naakka näyttää itsevarmalta. Nokka kohti uutta ja hyvä ryhti. Haluan olla tuo naakka. Haluan löytää tasapainon. Miten olla muista sopivan kaukana, itsevarmasti omilla jaloilla ryhdikkäästi ollen. Sitä tuo kuva mulle kertoo. Lintujen synergia kiinnostaa. Jokaisella on parvessa oma paikka ja merkitys. Jokainen on arvokas ja tärkeä, vaikka olisi hetken kauempana, on silti osa parvea, yhteisöä. Tietää, että tähän mä kuulun, vaikka olisinkin hetken ottamassa happea ja tilaa vaikka muutaman metrin päässä.
💓: se kiva
22.3.25
”Mä rakastan sua niin paljon,
että silmiini sattuu”
Toi kuulosti mielenkiintoiselta…
Vähänku sä, mä ja me ollaan! Ollaan mielenkiintoisia ;>
Bad vibes only
On hankalaa olla luottamusta herättävä
Mieluummin oisin joskus vaikka pelättävä
Mut en haluis olla kerättävä
Sienet on kerättävii
Muovi on mukamas kierrätettävää
Vaik sitä ei ois mun mielestä koskaan saanu tähän planeettaan keksiä
Meret hukkuu muoviin vai muovit mereen?
Hukkuuko ihminen lopulta muovien kanssa mereen?
Oho tulipas rankka, mutta mahdollinen ajatus
Oon räjähtävä
Mut en aina ylpeä siitä
Pärähtävä
Enkä siitäkään aina ylpeä
Mutta siitä olen ylpeä, että olen pelastanut luonnonsuojelualueen harjujärven muovipuistolta
Oho, sattupa sopivasti, että sopi aiheeseen
Mä en asioita kaihda
Enkä mieltäni malta
Äsken näin sun hymyilevän
Oot mun aurinko, josta saan voimaa
Oon sun aurinko, me ollaan yhdessä tulta ja tuppuraa, kiehkuraa ja taivaanrannan purppuraa
Jee!
❤️🔥: Ajatteleva perhonen
21.3.25
Ketään ei kiinnosta
Mut oon silti hiljaa
Tai just siks!
Surusilmä. Kauneus on katsojassa!
Pitkä varjo… Varjostin, varjo ei seuraa kulkijaa
Olen realiteetti
Sinä et paikkaani vie
Merkki-erkki. Kehtaakin kiusata nimellä Erkki…
Comeon!
Autoja sataa kadulla ja mua ei näy ladulla
Ehkä vaan latautumassa seuraavaan viikkoon
Mul on lanka kädessä.
Tuol on tyyppi, joka on ehkä hädässä…
Ei hätäpäivää nää
Ei hätää oo
Paitsi sitten kun on! 😀
Ulkona on sumuu
Yhtäkkiä olit poissa
Sumu oli poissa, katsoin kirkkaasti eteenpäin ja näin valon
MG:n mukaan se oli juna tunnelin päässä
Mut mulle se ei oo juna, ei todellakaan
Mä rakastan mun elämää, en tajua, miten tää kaikki on nyt mahollista
Vai tajuaisinko? Oon manifestoinu tätä jo pitkään, joten vois vaan olla hiton onnellinen ja tyytyväinen, että hei, mä oon tehnyt töitä, että mä oon saanu tän elämän mikä mulla nyt on.
Ei oo tullu helpoimman kautta. Todellakaan. Oon raivannut oman polkuni ja jopa miettiny, että oman polun löytäminen- sanontakin on liian mainstreamii. Oon halunnu oman tien, en oo omantienkulkijakaan (sekin on mainstreamii). Oon pussinsulkija. Hehe.
Oon fiksu ja mulle on puhuttu niinkun en ois,
niinku en lapsesta asti ois muka tajunnu,
jokaikistä ajatusta
mitä oot mulle päin pläsiä muunnellut.
Te ette tiedä musta mitään
”Näät kokemukseni mun katseesta, jos päästän tarpeeks lähelle”
Mut en päästä, paitsi ne, ketkä sen ansaitsee
.
Kun sukka on huonosti
Silloin tuntuu, että koko maailma palaa
Vaikka palaahan se muutenkin
.
Tää on ajatuksenvirtaa
Virtaa, joka maailman palamisen pysäyttää
Mul on mielessä monta asiaa
Mul on tarpeeks rasioita
Mä haluun kehittyy, mut oottakaapa vaa ku joku tulee tielle
Mä meen läpi.
Ärsyttää, ku mieliala vaihtelee
Joka aamu mä enemmän alan asioita kaitsemaan (kaitselee, katselee)
Päällä tän maan, en halua olla
Mul ei oo päässä pottaa
En muistuta rottaa (todellakaa)
Maailmas on liikaa horsmaa!
Tänään alkaa therapy
En oo the, rapu
Huudan apuu ja kaikki vihdoin vastaa
Ajatukset keskenänsä mielessä hankaa
Tarviisin lankaa, et voisin yhteen tän sotkun ahtaa.
Mä haluun kirjottaa blogii
Ja sua kosii
Mut sen aika ei ehkä oo ihan vielä
Koska mun dna:l on asiaa
Aika hyvin sanottu
Vaikka itse sanonkin
[–]
Liikaa sanottuja sanoja, liian vähän hyviä tekoja
Tekoälysimä sulle kirjoitan
Älysilmä
Älypuhelimesi
Mesi
Mesi kukasta kukkaan joo
Luonnollisin asia maailmassa
On saanut ruman mittakaavan
En haluu elää kaavoissa, enkä enää sun haavoissa
Mulle riitti
On riittänyt jo monesti
Mut nyt riitti lopullisesti
.
Kahvinmaku on tärkee
Koska muuten se maistuu liian kahvilta
Ja kahviahan minä en juo
Ja I need love.
!
Zara Larsson- I need love.
I NEED LOVE!
I really need love, and finally, I receive it!
Jokaikisellä solullasi, jokaikisellä solullani, jokaikisellä maailmankaikkeuden hippusella
∞
I need love and I can need it.
I’m not a nerd. I’m a musician.
I’m not Sia, but I am me, and that’s the coolest thing ever.
I’m not a thing.
I need things, that I can do what I want to do.
Hell yeah.
”Kato peiliin
Ja tuijota seinii”
Silleen sen kuuluis mennä, ihmisyyden
Siin on ehkä vähän negatiivinen aspekti
Mut idea ja ydin on se, että oo vastuussa itestäs, siitä mitä sanot toisille, koska et voi koskaan tietää, mitä se toinen on käyny läpi tai käy läpi sillä hetkellä, kun suustasi pääsee sammakoita
Niin sä sanot
”Mun suusta pääsee sammakoita”
Mut onko ne sammakot oikeesti oikeutettuja?
Jos sille ei voi mitään, niin jälkiseurauksillehan voisi
Voisi ajatella, että mitä tuli sanottua, katua.
Anteeksi ei ole taikasana. Sitä ei kuuluisi sanoa tarkoittamatta sitä, tilanteissa joissa sitä kaivataan.
”Stay away from negative people”
Okei, totta, mut toisaalta, ihmisyydessä on tosi paljon myös synkkyyttä.
Tärkeintä olis, että ihmissuhteissa ois myös valoa. Valaisua. Valaisuaspekteja. Haha. No mutta, hyvä esimerkki siitä, että mä en oo synkkä. Mä en oo negatiivinen. En oo Negativen laulajakaan.
Ja jos oon, tunnistan ne ohikiitävät hetket. Se ei silti tee musta väärää.
Se ei tee musta liikaa.
Liikaa
Älä oo liikaa
Sun katse on liikaa…
VAI?
No ei todellakaan oo, ettäs tiedät(te)! Mun katse valloitti sydämen. Just sen oikeen sydämen tässä universumissa. Mä en oo liikaa, mun katse ei oo liikaa, mä en muistuta piikaa, jne.
Nii saatana!