Opetit minulle, että kannattaa manifestoida. Kannattaa uskoa unelmiin. Kannattaa pyytää apua.
Rakastuin vuonna 2023. Onko mitään hienompaa?
Siitä olen haaveillut. Haaveilen myös toipumisesta kokonaan. Teen sen eteen töitä. Mutta välillä, useimmiten tällä hetkellä ei jaksaisi. Onneksi on monta ihmistä tukena! 🙂
Yksin ei tarvitse jaksaa. Vuodelle 2024 toivon rakkautta, lämpöä, toipumista kokonaan, arkea, jossa voin hyvin. Myöhemmin tänä vuonna töitä tai opiskelua. Mutta eniten toivon itsetunnon kasvamista, omien rajojen vahvistamista ja terveyttä.
Tässä kirjoitus ihan loppuvuodesta 2023:
”Jos oppis vaikka luottamaan
Eikä syyttä suotta itsellensä huutamaan
Osaan toimii pahankin tilanteen tullen
Oon rohkee
Mut se mikä ei tuu valmiiks vaikka osaisikin kaiken
On omanarvontunteen tunteminen, et se ois olemassa
Se tulee käsiteltyy terapiassa
Jos ja kun ei arvosta itseänsä
Vaan on vaan täynnä lovia
Niitä voi täyttää rakastumalla itseensä ja elämäänsä
Se ei oo itsekästä
Vaan välttämätöntä”
🤍❤️
On välttämätöntä rakastua omaan kehoonsa, mieleensä, itseensä, ominaisuuksiinsa, ulkonäköönsä, kasvoihin, korviin, rintoihin, peppuun, ja kaikkeen mahdolliseen itsessä. On välttämätöntä rakastua itseensä, että pääsee toteuttamaan omia unelmiaan, pelastamaan maailmaa, kun on täynnä voimaa. Täynnä voimaa, sitä että rajat on olemassa, itsearvostus kohdillaan.
On tehtävä töitä eli laitettava oma hyvinvointi ykkössijalle. Prioriteetit kohdilleen. Jos oma itse ei voi hyvin, ei omat ihmissuhteetkaan tunnu itselle niin hyviltä, kuin ne tuntuisivat silloin kun tekee itselleen oikein ja hyvin. Se on sellanen asia, jonka oon oivaltanut.
On ryhdyttävä toimeen. Ja samalla myös vaan olla. Toimeen ryhtyminen voi olla unelmaelämän luomista askel kerrallaan.
Luoda sitä yksinkertaista elämää, täynnä onnea ja vapautta. Täynnä erilaisia tunteita, mieluiten kaikkia mahdollisia tunteita, eikä sellaista kuten tällä hetkellä, jossa mikään ei tunnu miltään. Nyt taas tajusin, nyt teen töitä, että jatkossa olo olisi sellainen, että tunnen olevani oma itseni. Tämä hetki jatkon kannalta on kuitenkin todella pieni osa elämän mittakaavassa, joten jotenkin tämä aika tarvitsee käydä läpi. Jotenkin sen teen, jotenkin. Ei vaan, perkele: hienosti!
<3: Ajatusperhonen