Avainsana: mieli ja keho

Ytimeni piiloutuu

En suostu siihen, että ytimeni piiloutuu

En suostu siihen, että elämäni vaan luisuu

Tahdon tuntea syviä tunteita, tahdon tuntea seksuaalista virettä

Ytimeni on täynnä paloa, tulipaloa

Se tulee olee vaikeeta, on ollu jo vaikeeta, ja on kestänyt

Löytää sopiva apu

Mutta en tuu palamaan niinku rapu keittiössä

Oliks toi hauska, ehkä, mut en haluu olla niinku punanen rapu vailla tunteita

Tää tulee kestää viel hetken, mut aion kestää tän

Koska tässä on kyseessä koko elämä

Kumppanuus ja rakkaus

Ei pelkästään minä

Vaan mun toinen puolikas

Itkettää

En ansaitse tätä

Ja nyt todellakin on hätä

En jaksa tällaista

Toivon, että pian luen tätä tekstiä ja ajattelen

Tollanenki tuli kirjotettua

Mut nyt tätä lukiessa se on muisto vain

Matka, se tää on

Mut tää matka sais luvan loppua

Mut teen kaikkeni, että tää loppuu hienosti

Silleen, että mulla on tilanne, johon oon tyytyväinen

Silleen oikeesti tyytyväinen

En suostu mihinkään muuhun

Koska tässä on kyseessä mun koko elämä.

Elinikä ja sen odote

Musiikki korvani ylittää

Ja sitten kappaleisiin pysäyttää

Rauhassa näkymättömänä kohti seuraavaa päivää

Mut se ei oo tavoite

Elinikä ja sen odote

🪩

Silmät näkee huuruisesti

Kädet helposti puutuu

En aina tuu kattomaan usein ruutuu

📱

Sit kun vointi riittää, tuun kiipeämään kuuhun

Vai olikse vaan korkeaan puuhun

Jossa kosketan kuuta

🌙🌘🌗🌖🌕⚡️☄️💥

Niinkuin uutta päivää

Kauniisti valaisten uutta elämän vaihetta

En aio lopettaa aihetta

Paitsi sit kun oon tyytyväinen

Enkä tuu olemaan minkäänlainen ryysyläinen

🧌

Tuun muuttamaan maailmaa, pienesti kerrallaan ensin, kunnes lopulta suuresti

En tuu lavalla puhumaan änkyttäen niinkun nyt

Vaan loisteliaasti ja sujuvasti niinkuin seuraavaksi

Ja tuun elämässäni rikkaammaksi

En pelkästään rahallisesti, vaan joka solulla elämän tuntien

Virrassa vapaasti kulkien

🚶🏻‍♀️

Jos siellä ees voi kulkee

Kyl voi ku sen päättää

En aio itteeni enää sulkee

Se ei tuu olemaan helppoo

Mut tee aina se mikä on oikein,

eikä se mikä on helppoo

Muuttaen välissä tempoo

Ja lähtien lentoon!

✈️🚀🚁🛩️🛸

Aurinko piilosilla

Vaikka aurinko on piilossa

Se ei tarkoita, etteikö se olisi olemassa

Samaa voi ajatella ihmisen valoisuudesta ja sädehtimisestä

Joskus sädehtiminen on piilossa, vähän vähemmän esillä

Muttei koskaan poissa

Pilvet voi olla edessä, joskus myrskyää sadepisaroita ikkunaan niin, että tuntuu

Silti aurinko on edelleen olemassa

Se sama aurinko on myös mussa

Välillä taka-alalla

Muttei koskaan poissa.

What I really want in life?

Haluan olla valokuvaaja omilla ehdoillani. En halua valokuvata mitään pippaloita tai ylioppilaskuvia. Haluan taidoillani tehdä omanlaista juttua ja menestyä siinä.

Haluan olla muusikko. Haluan oppia soittamaan paremmin pianoa. Haluan oppia lisää englantia/varsinkin oppia lausumaan englantia oikein (että voin kirjottaa biisejä englanniksi/laulaa niitä hyvin).

Haluan tehdä erilaisia taideprojekteja, mitä vaan isoakin tai hullua, jotain jolla vaikuttaa maailmaan ja maailmanmenoon. Jossa voin hyödyntää omia taitoja.

Haluan maalata/tehdä sekatekniikalla erilaisia isoja tauluja. Ja pieniäkin, eri kokoisia. Mut isot ois terapeuttisimpia ja näyttävimpiä.

Haluan tehdä logoja. Ja olla mukana tekemässä mainoksia, joissa vedotaan ihmisten tunteisiin, mutta ei kulutusmielessä. Vaan siten, että ihminen, kuka katsoo mainoksen, oivaltaa, että luontoa/maailmaa tarvitsee suojella.

Haluan olla ohjaaja, tai valokuvauksen ohjaaja (director of photography) esim. musiikkivideoissa/videoissa. Elokuvat, en oo siitä varma. Onkohan ne liian pitkiä, en tiiä, toisaalta miks ei.

Haluan kirjoittaa erilaisia tekstejä.

Haluan tehdä musiikkia koneella + laulaa niihin itse.

Tanssiminen (muusikkous/artistius)

Mitä nämä unelmat tarvitsevat?

Valokuvaukseen liittyen tekniikan parempaa hallintaa. Itse opettelua, kurssi tai joku, kuka neuvois.

Musiikkiin liittyen harjoittelua ja ehkä laulu/piano-opettajat.

Musiikin tekemiseen koneella myös neuvoja ja vinkkejä, joku joka osais neuvoo. Tiiän ainaki yhen.

Englanninkielen harjoitteluun sovelluksen tai kurssin.

Tanssitunneilla käymisen.

Nettisivut kaikelle tälle.

Motivaatio onneks löytyy. Sitä tarvitsee vaan vielä kasvattaa lisää, esimerkiksi saamalla voimaa uimisesta ja liikunnasta. Se on myös mun haave. Itsensä vahvistaminen myös fyysisesti, että jaksaa toteuttaa tän kaiken.

Itselle sopivan syömisen, jolla jaksaa kunnolla.

Itselle sopivan arjen ja rytmin, että se onnistuu.

<3: Ajatusperhonen

Keskityn itteeni

Mä teen hitin

Ja hitin

Pikimmiten

Keskityn itteeni

Nousen tuhkasta

Voiks tän kuplan vaan oikeesti todella puhkasta

Missä elän

I lose control

I lost control

Over my life

Mut mä nousen täältä kyllä

Nyt on tää päivä

Voin keskittyy vaan tähän päivään

Tähän sekuntiin mikä just meni

Miten sen oivaltaiskaan

Muuttais puhetta maailmasta ja itsestä optimismiin ja toivoon silleen kokonaan

Ja poistua kolostaan

Kohti Tamperetta hetki hetkeltä

Kohti sitä elämää, josta oon haaveillu

Miks pelkäisin mitään, mulla on mut

Keksin aina ideoita ja tekemistä, ja mus on kipinä, visio, ilo ja valo

Oon aktiivinen, aktiivinen muodostamaan omaa elämää

Itseasiassa mä unohdin sen surressa nykytilannetta

Mustahan on vaikka mihin

Unohdan sen vaan välillä

Mut nyt on mun aika valaista tää maailma

Omalla energialla, rakkaudella ja innostuksella

Jota harkiten jaan muille

Okei?

Selftalk

I’m taking my power back.

Mitä odottaminen auttaa tai viivyttely

Mä voin yhtähyvin olla Tampereella

Ja ottaa sen voiman takasin

Toipuu uusissa maisemissa, voi olla et toipuminen vaan nopeentuu siten

Miks odottelisin paikassa missä on huono olla?

🦚🌔🌕🌎✨💥☄️

Kyllä mä nyt itseni kasassa pidän! Teen lauluja ja soitan ja kävelen ja uin ja ehkä juoksen, räppään, piirrän, maalaan, keksin uusii projekteja, kirjotan, meen mm. valokuvauskurssille ja kuvaan ihmisii totta! Portfolion kokoomista (tfcd) ja tekniikan harjottelua, muista kuka oot! Sähä oot vallottava persoona, kuka on sosiaalinen ja osaa puhua ihmisille. Ei se mihinkään oo kadonnu. 

Olin vaa vähä piilossa. Kaapissa pölyssä. Sellases harmaas ja likases pölyssä. Nyt on pölypölyn aika! Ja kaiken kauniin ja sen että uskon itseeni. Johan sitä oon odottanutkin. Hell yeah!

Muutamia adjektiiveja

Tyhjän arkin kammo

Osta mulle pallo

Jota voin pompottaa silleen ku mun mieli pompottaa mua

Oisko armo mitään

Kirjotan et pääsisin joskus elämään sisään

Matkalla kohti syvintä itseäni

Viel kohtii tähän lisään

Suojelen perheenjäsenii

En haluu aiheuttaa pahennusta

Mut mitä jos mun elämä ei itsessään kaipaa lisää kavennusta

Suojelen itseäni ja heitä

Peitä itsesi, sullahan näkyy olkapäät paidasta

Et löydä koskaan mun kaltaista

Lasta

Sen luulis olevan sulle aikamoinen haitta

Täs elämäs

Asioiden laita on se, että miks antasin energiastani ihmiselle

Kuka on satuttanu mua enemmän kun kolmesti

Ja ei mitenkään vähän, vaan suuresti

Silleen, että lopulta se aiheutti mulle masennusta

Ja sitä et katoin itteeni surullisin kasvoin

Peilistä katto haamu

Ja sä vaan jatkoit

Mun piti laittaa ylle kaapu

👘

Tottakai vihan alla on välittäminen ja rakkaus omaa perheenjäsentä kohtaan

Joka haluis et asiat ois paremmin tai hyvin

Tai paremmin kun hyvin

Mut mun tarvii ensin löytää voima minkä mä oon kadottanu

Toivoen, ettet riko sitä enää, ku nousen ku Feeniks

Kyl mun pitää ottaa suhun yhteyttä ja kertoo miltä must tuntuu

En mä kai muuten pysty ees nousee tuhkasta

En vaa tiiä miten, jos pelkkä viestin laittaminen aiheuttaa sen, että menetän voimani kahdeksi päiväksi vähintään

Jos pelkkä elämisen ääni susta aiheuttaa sen, kuin tikulla sohaisisi muurahaispesään

Ootan kesää

Ootan et pääsen vahvistumaan

Koska sen mä ansaitsen

Haikailen

Laivalla matkailen

Kohti uusia tuulia

Kohti uusia järviä

Metsiä

Jossa itseäni etsin

Vaikka todellisuudessa

Tiedän jo kuka olen

Se tarvitsee vaan löytää

Haha.

🧝🏻‍♀️

Oikeasti tiiän itsestäni vaan palasia

Muutamia adjektiiveja

Millä itseäni kuvailla

Muutamia lauseita, millä itsestäni itselle palasia lupailla

Sukupolven erot

Merkittävät muurahaiskeot

Joita tikulla sohaista

Eikä koskaan päästä vapaaksi

Sitä kohti mä tahdon vahvasti

Vapauttaa mieleni

Antaa kaiken vaan virrata ilman tukoksia joessa

Tai purossa

Jos en mitään muuta tästä ajasta muista, niin ainakin mulla on sata blogipostausta

Joista ammentaa, kun pääsen eteenpäin

Voin palata niihin

Halata

Kalastaa lisää kaloja

Joita en syö, vaan joille annan elämänohjeita

Ne on mun elämän kaloja, joille annan suunnan mun virrassa

Ne auttaa mua eteenpäin elämässä viemällä viestejä meren jumalille

Järvien neidoille

Sadepisaroiden keijuille

Leijuen pitkin pisaroiden aallokkoa.

Bussi ei saa mennä ohi, ohi mun ohimoni

Tupakka tippuu maahan

Autot kaahaa viereen

Tupakka tiputettiin maahan pikemminkin

Emminkin

Punasii sinisii valkosii valoi

Ei mitää noist

Mut ois voinu olla nii

Aurinko palaa joka päivä

Mut mä en pala vaikka haluaisin

En rannalla, en muutenkaan

Kirjotan näit riimei pöytälaatikkoon uskoen et joskus jotain tapahtuu

Kuuntelen Pyhimystä yksin

It’s solitude

Sometimes it’s not

Bussi ei saa mennä ohi

Ohi mun ohimoni

Katse ei tapa, se vahvistaa

Katse ei tapa, se vahvistaa

vaikka mul ois ihminen, joka kuuntelis mua, niin ei siin kauaa mee, ku tulee jo olo, että mä en pysty olee läsnä, pysty olee siinä mukana

tai tulee heti olo, et mä ite en pysty olee mukana

mä en ite pysty

jos keskittyy siihen mihin ei pysty, voi aatella, että se lisäis negatiivista kierrettä

se on myös totta

mut totta on myös se, että se voi myös kehittää, ku miettii mihin ei pysty

taito ois siinä vaan se, että miettis sen sillee, ettei ois nii ankara tai vaativa itelleen

et ois lempee ja lämmin itelleen, niinku yritän olla aktiivisesti muille ja oonkin

””

Ja jos mulle tulee skidi

mä haluun olla sille äiti

mitä mun äiti ei ollu mulle, en oo tuntenu rakkautta siit…

…nii paljoo ku oisin halunnu

ku on sukupolven ketjut

ei muuta, ku jatkamaan sukupolven ketjun katkasemista

ja todeta et näin se juttu vaan on

kai ensimmäinen askel hyväksymiseen on oivallukset

ja niitähän löytyy

””

raffii settii

mut minkäs teet, ku totuus on se mitä ettii

etin

joka päivä koitan olla lähempänä omaa ydintä

ja jos en yhtäkkiä ookkaan, niin siitähän lähtee sellanen kierre

et oon vaativa itelleni ku mikäkin mielle-

yhtymä, 

mikään ei tuu enää mun tielle

paitsi lapsen huuto keskellä kauppakeskusta

””

mut nyt toiseen

kahvilassa tunnen olevani elämästäni tyytyväinen ja olen iloinen ja hallinnassa

tiedostan, että tällästä mun elämä voi olla ja tulee olemaan

mut miten jaksaa sitä ennen sen ajan

kun pitäs olla kärsivällinen vielä

vielä ajan x

ei kai siinä auta muu, ku puhuu ku on sellanen olo

muistaa, että mä voin puhuu mistä vaan

mut jos en pysty puhumaan

niin miten mä sillon avaudun sulle

miten mä sillon avaudun, jos en tiiä miten saan kommunikoituu

sen vaikeus on väliaikasta.

se täs laittaaki tälle postaukselle pisteen

kun sen oivalsin

ennenkin kyl jo

nyt vaan tarvii selvitä tästä päivästä seuraavaan päivään

löytää joku keino kommunikoida

oisko se esim. kirjottaminen, jota osaan tehdä

se vois olla.

.

Täysin eri kokonaisuus

Kaikki on niin valmista kaikkialla

en tiedä tarinoita

vaikka niistä saisi eniten voimaa

tehdä omaa juttuu sopivassa tahdissa

🏞️

onko horisontti taiteellisesti vinossa

vai vaan vinossa kun ei kiinnostanut

🏕️

tämä osa elämästäni on myös hyvin tärkeä

vaikka nyt onkin erilaisia kerroksia kaikessa

ajattelussa, maineessa

laitteet ovat osa ihmisiä nykyään

siinä on myös todella paljon hyvää

ne oikein käytettyinä yhdistävät ihmisiä toisiinsa

saavat ihmisryhmistä enemmän ryhmän

🏝️

luovuus ei tuu pakottamalla

eikä rohkeus sakottamalla itteensä siitä et ensin oli ujo

mun päässä on sekamelska

ja mul on laskemisesta aikamoinen enkka

🏔️

fiilispohjalta nousen

nousen täält jostain aallonpohjalta

ois paljon asioit mitä vois harjotella

et vois tehä enemmän asioita missä on hyvä, vois tulla paremmaks

et mieli ei muuttuis ainakaa kapeemmaks

ja sitä kautta latteemmaks

🦔

kirjotan et saisin mun ajatuksista kiinni

et saisin kiinni sen siilin takapihalta ja saisin sen suojaan pahalta maailmalta

juottasin sille maitoo ja ettisin jotain aitoo

elän kokoajan elämääni, vaikka nyt onkin vaikeempaa

meen silti päivittäin eteenpäin, vaik menis pieni askel taaksepäin välillä

mä otan sen kiinni

⛲️

täs on näit kerroksii

koht tulee koneeseen errori

mä varon mitä teen

että tietäsin seuraavaks mitä tulee eteen

🌇

vaik en oikeesti tiedä

uskon vaan et tää kaikki kantaa mua 

kantaa mua eteenpäin

ja tajuun et oon kaikkee muutakin kun nää oireet

oikeestaan mä oon täysin eri kokonaisuus kun nää oireet

nää oireet on vaan mussa päälle liimattuna

sisin on se mikä ratkasee

ja nää oireet viel lopulta katkasee

🦀

kun on itelleen auki

eikä pelkää haukii vedessä

vaan ui niin paljon et maali häämöttää

ja mun kehon ja mielen taas sähköistää

et kukaan ei tuu mun päähän enää käskyttää

enkä enää itteeni saa mun ulkopuolel olevist asioist läksyttää

💥💥

koska vaikka ne yrittää vaikuttaa mun ajatuksiin

ja tehä muhun kolahduksii

nii tää kaikki on vaa kerros mun ympärillä

joka rikkoutuu sähköstä, joka on mussa

ku mun sähkö lopulta tän voittaa

sit oon enemmän itelleni ja muille läsnä

kässääks?

2023

Opetit minulle, että kannattaa manifestoida. Kannattaa uskoa unelmiin. Kannattaa pyytää apua.

Rakastuin vuonna 2023. Onko mitään hienompaa?

Siitä olen haaveillut. Haaveilen myös toipumisesta kokonaan. Teen sen eteen töitä. Mutta välillä, useimmiten tällä hetkellä ei jaksaisi. Onneksi on monta ihmistä tukena! 🙂

Yksin ei tarvitse jaksaa. Vuodelle 2024 toivon rakkautta, lämpöä, toipumista kokonaan, arkea, jossa voin hyvin. Myöhemmin tänä vuonna töitä tai opiskelua. Mutta eniten toivon itsetunnon kasvamista, omien rajojen vahvistamista ja terveyttä.

Tässä kirjoitus ihan loppuvuodesta 2023:

”Jos oppis vaikka luottamaan

Eikä syyttä suotta itsellensä huutamaan

Osaan toimii pahankin tilanteen tullen

Oon rohkee

Mut se mikä ei tuu valmiiks vaikka osaisikin kaiken

On omanarvontunteen tunteminen, et se ois olemassa

Se tulee käsiteltyy terapiassa

Jos ja kun ei arvosta itseänsä

Vaan on vaan täynnä lovia

Niitä voi täyttää rakastumalla itseensä ja elämäänsä

Se ei oo itsekästä

Vaan välttämätöntä”

🤍❤️

On välttämätöntä rakastua omaan kehoonsa, mieleensä, itseensä, ominaisuuksiinsa, ulkonäköönsä, kasvoihin, korviin, rintoihin, peppuun, ja kaikkeen mahdolliseen itsessä. On välttämätöntä rakastua itseensä, että pääsee toteuttamaan omia unelmiaan, pelastamaan maailmaa, kun on täynnä voimaa. Täynnä voimaa, sitä että rajat on olemassa, itsearvostus kohdillaan.

On tehtävä töitä eli laitettava oma hyvinvointi ykkössijalle. Prioriteetit kohdilleen. Jos oma itse ei voi hyvin, ei omat ihmissuhteetkaan tunnu itselle niin hyviltä, kuin ne tuntuisivat silloin kun tekee itselleen oikein ja hyvin. Se on sellanen asia, jonka oon oivaltanut.

On ryhdyttävä toimeen. Ja samalla myös vaan olla. Toimeen ryhtyminen voi olla unelmaelämän luomista askel kerrallaan.

Luoda sitä yksinkertaista elämää, täynnä onnea ja vapautta. Täynnä erilaisia tunteita, mieluiten kaikkia mahdollisia tunteita, eikä sellaista kuten tällä hetkellä, jossa mikään ei tunnu miltään. Nyt taas tajusin, nyt teen töitä, että jatkossa olo olisi sellainen, että tunnen olevani oma itseni. Tämä hetki jatkon kannalta on kuitenkin todella pieni osa elämän mittakaavassa, joten jotenkin tämä aika tarvitsee käydä läpi. Jotenkin sen teen, jotenkin. Ei vaan, perkele: hienosti!

<3: Ajatusperhonen