Mikä tekee hyvän biisin ja tulkinnan?
Se et siin tarkotetaan mitä sanotaan. Se, että siin on selkeä vahva tunne sen ihmisen omasta elämästä ja sielusta. Se biisi tuntuu siltä, että se on tehty tunteesta käsin vahvasti. Laitettu niin sanotusti itsensä likoon. Et siin on vahva sanoma. Että kuuntelija pystyy samaistumaan siihen tai tuntemaan vahvan tunteen. Että jotain liikahtaa kuuntelijassa. Silloin biisi on naulankantaan.
Toinen on tietty hyvin tehty biisi teknisesti. Kun on hyvin tehty biisi teknisesti ja hyvin kirjotettu kappale ja vielä hyvin esitetty ja tulkittu niin eihän siinä oo enää mitää järkee. Maasta kuuhun meininkiä.
Miten mä pääsisin tekemään enemmän biisejä? Pitäis ainakin elää. Eli hankkia erilaisia elämänkokemuksia. Mutta toisaalta ei niiden kokemusten tarvi itsessään olla kovin isoja, tarvii vaa olla aistit auki. Voi tehdä biisin myös toisten kokemuksista. Totta, eihän sen aina tarvitsisi olla itsestä. Toki silloin siihen saa parhaiten sen tunteen kun se on itsestä ja omasta elämästä. Mut voihan se olla biisi myös jostain itselle koskettavasta teemasta ja siten siihen saa tunteen.